Viime aikoina on Suomessa keskusteltu pelaajasopimusten avoimuudesta ja siitä että pitäisikö niiden olla avoimia. Asia ei ole niin mustavalkoinen. Vaikka puhutaankin globaalista lajista ovat yritykset paikallisia eikä yritys voi yksin päättää julkistetaanko tietoja vai ei. Tasa-arvolain lisäksi täytyy tarkastella ainakin työsopimuslakia sekä henkilötietolakia.
Henkilötiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä tietoja. Palkka on työntekijän ja työnantajan välinen asia ja kuuluu yksityisyyden suojan piiriin. Suomen henkilötietolaissa ei suoranaisesti puhuta palkasta tai sen salassa pidettävyydestä. Tietosuojavaltuutetun linjauksen mukaan palkkaa voi kuitenkin pitää henkilötietona silloin kun sen voi suoraan kohdistaa johonkin henkilöön.
Pelaajasopimus vai työsopimus?
Jos pelaajasopimus luetaan työsopimukseksi, tulee silloin mukaan työsopimuslaki, riippumatta siitä mitä on sovittu. Pelaajasopimus voidaan lukea työsopimukseksi jos seuraavat ehdot täyttyvät:
1. Jos pelaaja on sitoutunut tekemään henkilökohtaisesti työtä joukkueelle.
2. Pelaaja on sitoutunut että joukkueella on mahdollisuus antaa neuvoja ja valvoa työntekoa. Yleensä tätä valvomista esports-joukkueissa tekee valmentaja. Sopimuksen voimassaolon aikana joukkue voi määrätä pelaajan penkille tai pelaamaan esimerkiksi toiseen joukkueeseen.
3. Pelaaja saa työstään palkkaa tai muuta palkkaan verrattavaa vastiketta. Myös pelien lopputuloksen perusteella maksettavat tulospalkkiot ovat tällaista vastiketta.
Pelaajasopimusta käytetään harrastuksenomaiseen pelaamiseen, missä pelaaja voi päättää tuleeko hän harjoituksiin, peleihin jne. eikä hänelle makseta vastiketta. Pelkkien matka- tai kulukorvausten maksaminen ei riitä vastikkeen maksamiseksi.
Nostaako avoimuus palkkoja?
Tietyissä tilanteissa palkka-avoimuuden on katsottu tasaavan palkkoja. Nostavan matalia ja madaltavan korkeita. Se aiheuttaa kuitenkin myös ongelmia mm. yksityisyyden suojan ja liikesalaisuuksien kannalta.
Pitää muistaa että yksityinen yritys, joita esports-organisaatiot ovat, eivät voi valita että julkaistaan vain jonkin tietyn ryhmän, tässä tapauksessa pelaajien palkat. Jos lähdetään avoimelle linjalle, niin siellä pitäisi julkaista kaikkien työntekijöiden palkat, aina some-harjoittelijasta toimitusjohtajaan. Joidenkin mielestä tämä olisi myös hyvä asia, mutta palveleeko tällainen avoimuus sittenkään tarkoitusta?
Avoimuus voi olla myös este tiimin kehittymiselle
Avoin palkkataulukko voi olla myös este kasvamiselle. Esimerkkinä joukkue on etsimässä uutta AWP-pelaajaa. Hyvin menneiden sponsorineuvottelujen takia heillä olisi varaa astetta parempaan pelaajaan, joka nostaisi joukkueen HLTV-rankingia. Uuden pelaajan palkkatoive on kuitenkin sen verran suurempi kuin muiden pelaajien, että ero ei ole selitettävissä enää henkilökohtaisella panoksella. Tällöin myös näiden muiden pelaajien palkkoja pitäisi nostaa ja tähän ei olekaan enää varaa. AWP-pelaaja ei sitten tähän tyydy vaan siirtyy seuraavaan tiimiin ja joukkue ei pääse kehittymään niin kuin oli tarkoitus.
Jos unohdetaan paikallisuusongelma eri maiden lakien kanssa, niin mitä palkkojen ja siirtosummien muuttaminen näkyväksi oikeasti muuttaisi? Jotta muutos olisi perusteltu sen pitäisi pitkässä juoksussa tuottaa jotain sellaista yhteistä hyvää, mikä on merkittävästi arvokkaampaa kuin nykyinen käytäntö. Samalla tavalla kuin verotietojen julkisuus kerran vuodessa, se tuottaisi vain lehtien klikkiotsikoita siitä että kenellä e-urheilijalla nyt on minkäkinlainen palkka. Sellaisenaan pelkkien palkkojen vertailu ilman suurempaa kontekstia pelaajan tuottamasta arvosta joukkueelle on turhaa ja aiheuttaa vain kateutta. Tietysti arvo sekin että journalisteilla on mitä kirjoittaa, mutta voisivat joskus keskittyä vaikka ihan oikeisiin uutisiin.
-Ville
Esports-manageri
